ChatGPT:n hurja nousukiito jatkuu: jo yli 800 miljoonaa käyttäjää viikossa | Mobiili.fi
OpenAI:n ChatGPT-tekoälypalvelun käyttäjämäärä on noussut yli 800 miljoonaan viikossa.
Vasta elokuun alussa OpenAI kertoi ChatGPT:n olevan ylittämässä 700 miljoonan viikkokäyttäjän rajan. Vasta maaliskuun lopulla palvelun käyttäjämäärä oli 500 miljoonaa viikossa.
Lisäksi Altmanin mukaan yli 4 miljoonaa kehittäjää on hyödyntänyt OpenAI:n palveluja, ja API-rajapinnan kautta prosessoidaan yli 6 miljardia tokenia minuutissa.
Raportoidusti myös OpenAI:n liikevaihdon kasvu on jatkunut nopeana vuoden 2025 aikana. 31. heinäkuuta The Information raportoi OpenAI:n vuositason toistuvan liikevaihdon nousseen jo 12 miljardiin dollariin. Ennusteiden mukaan vuositason toistuva liikevaihto yltäisi lähes 20 miljardiin dollariin vuoden lopulla.
OpenAI itse on ennakoinut vuoden 2025 raportoidun liikevaihtonsa kasvavan 12,7 miljardiin dollariin vuonna 2024 saavutetusta 3,7 miljardista dollarista.
Pääosan liikevaihdostaan OpenAI saa maksullisista ChatGPT-tilauksista.
Vauhdikkaasta liikevaihdon kasvusta huolimatta OpenAI:n kassavirta on edelleen merkittävästi negatiivinen johtuen erityisesti tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista, joista valtaosa suuntautuu uusien tekoälymallien kehittämiseen.
OpenAI on viime kuukausien ja viikkojen aikana tehnyt useita merkittäviä diilejä laskentakapasiteettinsa kasvattamiseksi.
Kesän aikana OpenAI teki Oraclen kanssa peräti 300 miljardin dollarin sopimuksen laskentatehon tarjoamisesta vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi OpenAI ilmoitti kumppanuudesta Nvidian kanssa: Nvidia sijoiittaa OpenAI:hin 100 miljardia dollaria OpenAI:n hankkiessa 10 gigawatin tehon edestä piirejä Nvidialta. AMD:n kanssa puolestaan OpenAI sopi 6 gigawatin tehon edestä piiritoimituksia saaden samalla oikeuden jopa 10 prosentin omistukseen AMD:sta.
OpenAI:n itsensä arvostus nousi 500 miljardiin dollariin nyt läpiviedyssä osakemyynnissä.
OpenAI salli työntekijöidensä ja varhaisten sijoittajien myydä osakkeitaan joukolle uusia sijoittajia. Kauppoja tehtiin 6,6 miljardin dollarin edestä, ja niissä OpenAI:n arvoksi määräytyi 500 miljardia dollaria.
Uusia osakkeita OpenAI on viimeksi laskenut liikkeelle aiemmin vuoden 2025 aikana 300 miljardin dollarin arvostuksella.
500 miljardin arvostus tekee OpenAI:sta maailman arvokkaimman listaamattoman teknologiayrityksen nostaen sen ohi Elon Muskin SpaceX-avaruusyhtiön.
Taustalla OpenAI on viemässä läpi myös merkittävää rakennemuutosta. Syyskuussa OpenAI tiedotti saavuttaneensa asiasta alustavan yhteisymmärryksen merkittävän alkuvaiheen rahoittajansa ja kumppaninsa Microsoftin kanssa.
Shared by Pauliina Mäkelä, 1 save total
Talouselämä - Mielipidekirjoitus / Tutkimus vahvistaa: Luovuus on yritysten menestyksen avain
Mielipidekirjoitus / Tutkimus vahvistaa: Luovuus on yritysten menestyksen avain
Kulttuuri ei ole luksustuote, vaan tieteellisti tutkittu ”ihmelääke” luovuuteen ja hyvinvointiin
”Miksi täällä aina vaan kulttuurista ja luovuudesta vaahdotaan, kun pitäisi puhua kasvusta ja taloudesta?” Näin tiuskaisi eräs johtaja, kun puhuttiin ”Johtajuus ja kulttuuri” -teemasta.
Tyrmistyin. Olin juuri intoa täynnä tekemässä esitystäni Tampereen Business & Kulttuuri -tapahtumaan. Päätin kuitenkin lopettaa tyrmistykseni heti alkuun ja rupesin miettimään, mitä tälle tilanteelle voisi konkreettisesti tehdä. Niinpä kokosin tieteellisesti tutkittua tietoa kulttuurin ja luovuuden hyödyistä yrityksille, joiden tavoitteena on menestyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Ilman luovuutta noille tavoitteille voi heittää hyvästit! Ilman luovuutta ja luovuudelle annettua tilaa ei synny uusia innovaatioita, ei löydy ratkaisuja ongelmiin, ei tehdä loikkaa uusille alueille. Kulttuuri ja taide tutkitusti ruokkivat luovuutta, luovuuden käyttöä sekä ihmisten hyvän olon ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tärkeä uutinen on se, että luovuutta on meissä kaikissa, kun vain saamme ja osaamme ottaa sen käyttöön. Luovuus-sana saattaa kuulostaa joidenkin yritysjohtajien korvassa hörhöltä ja höttöiseltä. Ehkä pitäisikin ruveta käyttämään yritysmaailman sanaa muutoskyvykkyys tai ongelmanratkaisukyky. Sanasta viis! Itse asia, siis luovuus, on koko Suomelle ja sen kilpailukyvylle ja ihmisten hyvinvoinnille elintärkeä.
Tekoälyllä on ollut ja on merkittävä rooli yritysten kehittymisessä. Se pystyy työstämään rutiineja, se analysoi ja yhdistää mitä mutkikkaampia tietoja jne. Mutta luovaan ajatteluun, kuvitteluun, kyseenalaistamiseen ja merkityksen luomiseen se ei pysty. Siihen tarvitaan meitä ihmisiä.
Tekniikan tohtori Susanna Rahkamo Yellow Methodista tutkii parastaikaa analytiikan avulla Aalto yliopiston tutkimusprojektissa, mitä luovuus vaikuttaa yrityksen talouteen ja tulokseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan sanoa, että luovuudella on mitattavia parannusvaikutuksia yritysten menestykseen. Ihmisissä näyttää olevan enemmän luovuutta kuin mitä organisaatioiden tuotoksista näkyy. Tämä johtuu siitä, että liian usein johtamisella tukahdutetaan ja näivetetään luovuutta sen sijaan että ruokittaisiin, kannustettaisiin ja hyödynnettäisiin.
Neurotieteen tohtori Hanna Poikonen nostaa vahvasti esiin työelämän jatkuvan informaatiopommituksen ja keskeytykset. Aivot kuitenkin tarvitsevat keskeytymätöntä aikaa, jolloin ne pääsevät sisäisen keskittymisen tilaan, jossa monimutkaisia ongelmia voidaan ratkaista. Siksi kulttuurielämykset, konsertit, teatteri, taidenäyttelyt, ooppera, tanssiesitykset ja kirjojen lukeminen antavat aivoille mahdollisuuden keskittyä rauhassa pidemmän aikaa, jopa levätä ja kerätä uutta voimaa. Aivot oppivat takaisin pitkäjänteisen syventymisen taitoon, ja pystymme ratkomaan ongelmia, keksimään uutta ja teemme lisäksi parempia päätöksiä.
Aalto yliopiston työelämäprofessori Ia Adlercreutz yhdistää tutkimuksessaan taiteen ja bisneksen ainutlaatuisella tavalla. Hän kehittää maailman johtaviin luovuustutkijoihin kuuluvan Mark A. Runkon ja Artpreneurship-tutkimusryhmän kanssa ”pelikirjaa”, joka tarjoaa käytännöllisiä työkaluja taiteellisesti luovien menetelmien hyödyntämiseen johtamisessa. Taiteellinen luovuus johtamisen yhtenä menetelmänä avaa uusia näkökulmia, lisää rohkeutta kokeilla ja kuvitella sekä rakentaa organisaatiokulttuureja, jotka tukevat kestävää uudistumista.
WHO:n laaja kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä kartoittava kansainvälinen tutkimus summaa yksiselitteisesti, että ihmiset, jotka osallistuvat taidetoimintaan tai harrastavat kulttuuria voivat paremmin. Kulttuurin harrastaminen vähentää tämän tutkimuksen mukaan stressiä, lisää yhteisöllisyyttä, luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Taide- ja kulttuuritoimintaan yli 100 tuntia vuodessa osallistuneilla on huomattavasti parempi psyykkinen hyvinvointi kuin vähemmän osallistuneilla. Tämä tarkoittaa käytännössä paria tuntia viikossa kirjan lukemista tai taideharrastuksissa käymistä.
Eiköhän tässä ole riittävästi faktaa ja tutkimustuloksia, joiden valossa joka ikinen ymmärtää, että luovuus, sen ruokkiminen ja vaaliminen kulttuurin avulla on myös taloudellisesti kannattava sijoitus niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle.
Presidentti Stubb sanoi puheessaan viisaasti: ”Kulttuuri on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta.” Niin totta. Tätä huoltovarmuutta meidän on pikkuisessa, syrjäisessä Suomessa ehdottomasti ylläpidettävä.
Me yksilöt, yritykset ja yhteiskunta maksamme hövelisti tähtitieteellisiä summia pillereistä, lääkärissä käynneistä ja sairauslomista, vaikka meillä on käden ulottuvilla tutkitusti toimiva ”ihmelääke”, kulttuuri.
Haastan suomalaiset heittämään nurkkaan voivottelut, synkistelyt ja harmittelut, ja joukolla nauttimaan tästä ’ihmelääkkeestä’ ja sen hyödyistä! Haastan myös kaikki kasvua, kehittymistä ja uudistumista tavoittelevat yritysten omistajat, hallitukset ja johtoryhmät ottamaan kulttuurin ja luovuuden kokousagendalle välittömästi.
Raija Kemiläinen
Puheenjohtaja
Boardman Advisors
Shared by Pauliina Mäkelä, 1 save total
Public AI Inference Utility
Shared by A Rongas, 3 saves total
Diigo is about better ways to research, share and collaborate on information. Learn more »
Join Diigo