Tekoälyn käyttö työnhaussa tuplaantui – 5 yleisintä tapaa
Tekoäly on noussut nopeasti työnhaun yleiseksi työkaluksi, ja sen käyttötavat monipuolistuvat. Duunitorin tuore tutkimus osoittaa, että työnhakijat eivät enää hyödynnä tekoälyä vain työhakemusten teossa, vaan työnhaun eri vaiheissa. Lue myös, mitä sudenkuoppia muutokseen liittyy.
Duunitorin Lauri Vaisto on perehtynyt työssään tekoälyn käyttöön työelämässä ja rekrytoinnissa. Heidi Lehtovaara on yksi tekoälyyn keskittyvän Reilu rekrytointi -hankkeen tutkijoista.
Työnhakupalvelu Duunitorin uuden työnhakijatutkimuksen mukaan tekoälyä käyttää 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista, kun vuosi sitten niin teki 18 prosenttia.
69 prosenttia tekoälyä hyödyntäneistä hakijoista pitää sitä hyödyllisenä työnhaussa.
Kuljemme kuitenkin jälkijunassa:
”Suomessa tekoälyn käyttö työnhaussa on vähäisempää kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Britanniassa, joissa alustavien arvioiden mukaan jo yli puolet työhakemuksista on tekoälyn avustamia”, kertoo tekoälyyn erikoistuneen Reilu rekrytointi -tutkimushankkeen tutkija Heidi Lehtovaara.
Näin työnhakijat käyttävät tekoälyä
Hakijat hyödyntävät tekoälyä aiempaa monipuolisemmin. Duunitorin tutkimuksen mukaan tekoälyn yleisimmät käyttötavat työnhaussa ovat:
Oman osaamisen sanoittaminen ja kuvaaminen hakemuksessa tai CV:ssä (61 prosenttia)
Hakemuksen ja CV:n räätälöinti tehtävään sopivaksi (52 prosenttia)
Hakemuksen ja CV:n oikoluku ja kielen parantaminen (41 prosenttia)
Työhaastatteluun valmistautuminen (25 prosenttia)
Avainsanojen etsiminen työpaikkailmoituksista (22 prosenttia)
”Tutkimuskirjallisuus tukee havaintoa, että tekoälyn käyttö hakemusten viimeistelyssä voi olla työnhakijalle merkittävä etu”, Lehtovaara kertoo.
Harvinaisempia tapoja käyttää tekoälyä ovat esimerkiksi sopivien työtehtävien keksiminen, taustatiedon kerääminen ja palkkatoiveen määrittely.
”Mitä enemmän ihmiset käyttävät tekoälyä, sitä paremmin he ymmärtävät, missä kaikessa siitä voi olla hyötyä”, sanoo Duunitorin johtava asiantuntija Lauri Vaisto.
”Paras hyöty riippuu yksilön tarpeista. Yksi haluaa apua työpaikkailmoituksen jäsentämiseen, toinen päästä alkuun hakemustekstissä ja kolmas rohkaisua jännittävään haastattelutilanteeseen. Tärkeintä on kuitenkin, että hakija istuu itse kuskin penkillä. Viimeistään haastatteluvaiheessa täytyy pärjätä omillaan. Silloin voi käydä köpelösti, jos kaiken edeltävän ajattelun on ulkoistanut koneälylle.”
Harva työnhakija käyttää tekoälyä työpaikkojen löytämiseen. Vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa avoimiin paikkoihin tulee valtavasti hakijoita, joten Lehtovaara vinkkaa valjastamaan tekoälyn piilotyöpaikkojen metsästämiseen. Tekoäly voi auttaa esimerkiksi kartoittamaan sopivia työnantajia, tiimejä ja tehtäviä sekä tukea verkostoitumisessa.
Riskinä hukkua generoituun massaan – puolin ja toisin
Tekoäly auttaa niin työnhakijoita kuin työnantajiakin, mutta sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta.
”Riskiksi on tutkimuksissa tunnistettu tekoälyn käytöstä seuraava geneerinen ja tasalaatuinen kieli, mikä vaikeuttaa joukosta erottautumista. Toisaalta tekoälyä taitavasti hyödyntävät työnhakijat voivat vahvistaa hakemusten persoonallisuutta ja saada siten etumatkaa”, Lehtovaara kertoo.
Geneerisyys vaikeuttaa myös sopivien osaajien löytämistä – etenkin kun hakijoita on paljon.
”Tekoälyn kasvava rooli on saanut työnantajat tarkkailemaan, onko hakemuksia laadittu tekoälyn avulla. Työnantajat saattavat tunnistaa hakemuksissa tekoälytyylin piirteitä, kuten liiallista sanojen toiston, ajatusviivojen tai luetteloinnin viljelyä. Se voi vaikuttaa epäaidolta ja mekaaniselta.”
Tekoälyn tuoma murros voi tarkoittaa, että rekrytointiprosesseja täytyy miettiä uusiksi.
”Kannustan työnantajia pohtimaan luovasti, miten työnhakudokumenttien muotoa ja rakennetta voisi kehittää. Niiden olisi hyvä ohjata hakijoita tuomaan tekoälyn avulla osaamistaan selkeästi esiin niin, ettei yksilöllisyys katoa massatuotannon sekaan.”
”Myös moni työnhakija tuskailee tasapaksujen työpaikkailmoitusten kanssa, eli ongelmaa esiintyy pöydän molemmin puolin. Tekoäly tuottaa keskiarvoista tekstiä, ellei sitä ohjeista toimimaan toisin. Sekä hakijoiden että työnantajien kannattaa antaa sille enemmän tietoa ja kysyä, miten itseä tai organisaation erityispiirteitä voisi tuoda paremmin esiin”, Lauri Vaisto lisää.
Tekoälyn varjopuolista Lehtovaara nostaa esille myös yksityisyyden.
”Suositut tekoälypalvelut, kuten ChatGPT ja Gemini, saattavat käyttää etenkin ilmaisversioiden keskusteluja arvaamattomilla tavoilla. Tämä on erityisen ongelmallista työnhaun kontekstissa, jossa käsitellään usein arkaluonteisia ja henkilökohtaisia tietoja.”
Tekoäly epäilyttää etenkin naisia
Duunitorin Lauri Vaisto yllättyi tutkimustuloksissa siitä, että ikä ei vaikuttanut asenteisiin tekoälyn käyttöä kohtaan. Sen sijaan sukupuolet suhtautuivat tekoälyyn eri tavoin.
Miehet pitävät vastausten perusteella tekoälyä työnhaussa useammin hyödyllisenä ja hyväksyttävänä keinona, kun taas naisilla korostuu varovaisuus ja kokemus tekoälyn käytöstä epäreiluna. Naisille on myös miehiä tärkeämpää, että työnantaja kertoo tekoälyn hyödyntämisestä hakemusten käsittelyssä.
”Työnantajan on tärkeää viestiä avoimesti ja selkeästi, miten se käyttää tekoälyä rekrytointiprosessissa. Tämä ei ole pelkästään eettinen velvollisuus, vaan myös strateginen mahdollisuus erottautua edukseen kilpailijoista”, Lehtovaara sanoo.
Näitä aloja tekoäly mullistaa eniten
Neljä kymmenestä työnhakijasta pitää tekoälytaitoja tärkeinä tulevissa työtehtävissään. Merkitys korostuu tietotyön tekijöillä ja on vähäisempää suorittavassa työssä.
Vastaajat pelkäävät tekoälyn vievän työpaikkoja etenkin korkeapalkkaisen asiantuntijatyön aloilla. Näiden toimialojen ammattilaiset uskovat tekoälyn vähentävän eniten oman alan työpaikkoja:
Taloushallinto ja pankkiala
Muut palvelut liike-elämälle, konsultointi, tutkimus
Markkinointi, mainonta, media ja viestintä
Hallinto ja yleiset toimistotyöt
Tietotekniikka ja ohjelmistokehitys
”Kaikki teknologiset innovaatiot ovat vaikuttaneet työhön. Puhelin, tietokone ja internet ovat tehneet joitain työnteon muotoja tarpeettomiksi, mutta myös tuoneet tilalle uusia. Tekoälyyn kannattaa suhtautua apuvälineenä, jonka voi opetella valjastamaan hyödykseen”, Vaisto kommentoi.
Shared by Pauliina Mäkelä, 1 save total
ChatGPT:n hurja nousukiito jatkuu: jo yli 800 miljoonaa käyttäjää viikossa | Mobiili.fi
OpenAI:n ChatGPT-tekoälypalvelun käyttäjämäärä on noussut yli 800 miljoonaan viikossa.
Vasta elokuun alussa OpenAI kertoi ChatGPT:n olevan ylittämässä 700 miljoonan viikkokäyttäjän rajan. Vasta maaliskuun lopulla palvelun käyttäjämäärä oli 500 miljoonaa viikossa.
Lisäksi Altmanin mukaan yli 4 miljoonaa kehittäjää on hyödyntänyt OpenAI:n palveluja, ja API-rajapinnan kautta prosessoidaan yli 6 miljardia tokenia minuutissa.
Raportoidusti myös OpenAI:n liikevaihdon kasvu on jatkunut nopeana vuoden 2025 aikana. 31. heinäkuuta The Information raportoi OpenAI:n vuositason toistuvan liikevaihdon nousseen jo 12 miljardiin dollariin. Ennusteiden mukaan vuositason toistuva liikevaihto yltäisi lähes 20 miljardiin dollariin vuoden lopulla.
OpenAI itse on ennakoinut vuoden 2025 raportoidun liikevaihtonsa kasvavan 12,7 miljardiin dollariin vuonna 2024 saavutetusta 3,7 miljardista dollarista.
Pääosan liikevaihdostaan OpenAI saa maksullisista ChatGPT-tilauksista.
Vauhdikkaasta liikevaihdon kasvusta huolimatta OpenAI:n kassavirta on edelleen merkittävästi negatiivinen johtuen erityisesti tutkimus- ja tuotekehityskustannuksista, joista valtaosa suuntautuu uusien tekoälymallien kehittämiseen.
OpenAI on viime kuukausien ja viikkojen aikana tehnyt useita merkittäviä diilejä laskentakapasiteettinsa kasvattamiseksi.
Kesän aikana OpenAI teki Oraclen kanssa peräti 300 miljardin dollarin sopimuksen laskentatehon tarjoamisesta vuodesta 2027 alkaen. Lisäksi OpenAI ilmoitti kumppanuudesta Nvidian kanssa: Nvidia sijoiittaa OpenAI:hin 100 miljardia dollaria OpenAI:n hankkiessa 10 gigawatin tehon edestä piirejä Nvidialta. AMD:n kanssa puolestaan OpenAI sopi 6 gigawatin tehon edestä piiritoimituksia saaden samalla oikeuden jopa 10 prosentin omistukseen AMD:sta.
OpenAI:n itsensä arvostus nousi 500 miljardiin dollariin nyt läpiviedyssä osakemyynnissä.
OpenAI salli työntekijöidensä ja varhaisten sijoittajien myydä osakkeitaan joukolle uusia sijoittajia. Kauppoja tehtiin 6,6 miljardin dollarin edestä, ja niissä OpenAI:n arvoksi määräytyi 500 miljardia dollaria.
Uusia osakkeita OpenAI on viimeksi laskenut liikkeelle aiemmin vuoden 2025 aikana 300 miljardin dollarin arvostuksella.
500 miljardin arvostus tekee OpenAI:sta maailman arvokkaimman listaamattoman teknologiayrityksen nostaen sen ohi Elon Muskin SpaceX-avaruusyhtiön.
Taustalla OpenAI on viemässä läpi myös merkittävää rakennemuutosta. Syyskuussa OpenAI tiedotti saavuttaneensa asiasta alustavan yhteisymmärryksen merkittävän alkuvaiheen rahoittajansa ja kumppaninsa Microsoftin kanssa.
Shared by Pauliina Mäkelä, 1 save total
Talouselämä - Mielipidekirjoitus / Tutkimus vahvistaa: Luovuus on yritysten menestyksen avain
Mielipidekirjoitus / Tutkimus vahvistaa: Luovuus on yritysten menestyksen avain
Kulttuuri ei ole luksustuote, vaan tieteellisti tutkittu ”ihmelääke” luovuuteen ja hyvinvointiin
”Miksi täällä aina vaan kulttuurista ja luovuudesta vaahdotaan, kun pitäisi puhua kasvusta ja taloudesta?” Näin tiuskaisi eräs johtaja, kun puhuttiin ”Johtajuus ja kulttuuri” -teemasta.
Tyrmistyin. Olin juuri intoa täynnä tekemässä esitystäni Tampereen Business & Kulttuuri -tapahtumaan. Päätin kuitenkin lopettaa tyrmistykseni heti alkuun ja rupesin miettimään, mitä tälle tilanteelle voisi konkreettisesti tehdä. Niinpä kokosin tieteellisesti tutkittua tietoa kulttuurin ja luovuuden hyödyistä yrityksille, joiden tavoitteena on menestyä, kasvaa ja kansainvälistyä. Ilman luovuutta noille tavoitteille voi heittää hyvästit! Ilman luovuutta ja luovuudelle annettua tilaa ei synny uusia innovaatioita, ei löydy ratkaisuja ongelmiin, ei tehdä loikkaa uusille alueille. Kulttuuri ja taide tutkitusti ruokkivat luovuutta, luovuuden käyttöä sekä ihmisten hyvän olon ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Tärkeä uutinen on se, että luovuutta on meissä kaikissa, kun vain saamme ja osaamme ottaa sen käyttöön. Luovuus-sana saattaa kuulostaa joidenkin yritysjohtajien korvassa hörhöltä ja höttöiseltä. Ehkä pitäisikin ruveta käyttämään yritysmaailman sanaa muutoskyvykkyys tai ongelmanratkaisukyky. Sanasta viis! Itse asia, siis luovuus, on koko Suomelle ja sen kilpailukyvylle ja ihmisten hyvinvoinnille elintärkeä.
Tekoälyllä on ollut ja on merkittävä rooli yritysten kehittymisessä. Se pystyy työstämään rutiineja, se analysoi ja yhdistää mitä mutkikkaampia tietoja jne. Mutta luovaan ajatteluun, kuvitteluun, kyseenalaistamiseen ja merkityksen luomiseen se ei pysty. Siihen tarvitaan meitä ihmisiä.
Tekniikan tohtori Susanna Rahkamo Yellow Methodista tutkii parastaikaa analytiikan avulla Aalto yliopiston tutkimusprojektissa, mitä luovuus vaikuttaa yrityksen talouteen ja tulokseen. Tutkimus on vielä kesken, mutta jo nyt voidaan sanoa, että luovuudella on mitattavia parannusvaikutuksia yritysten menestykseen. Ihmisissä näyttää olevan enemmän luovuutta kuin mitä organisaatioiden tuotoksista näkyy. Tämä johtuu siitä, että liian usein johtamisella tukahdutetaan ja näivetetään luovuutta sen sijaan että ruokittaisiin, kannustettaisiin ja hyödynnettäisiin.
Neurotieteen tohtori Hanna Poikonen nostaa vahvasti esiin työelämän jatkuvan informaatiopommituksen ja keskeytykset. Aivot kuitenkin tarvitsevat keskeytymätöntä aikaa, jolloin ne pääsevät sisäisen keskittymisen tilaan, jossa monimutkaisia ongelmia voidaan ratkaista. Siksi kulttuurielämykset, konsertit, teatteri, taidenäyttelyt, ooppera, tanssiesitykset ja kirjojen lukeminen antavat aivoille mahdollisuuden keskittyä rauhassa pidemmän aikaa, jopa levätä ja kerätä uutta voimaa. Aivot oppivat takaisin pitkäjänteisen syventymisen taitoon, ja pystymme ratkomaan ongelmia, keksimään uutta ja teemme lisäksi parempia päätöksiä.
Aalto yliopiston työelämäprofessori Ia Adlercreutz yhdistää tutkimuksessaan taiteen ja bisneksen ainutlaatuisella tavalla. Hän kehittää maailman johtaviin luovuustutkijoihin kuuluvan Mark A. Runkon ja Artpreneurship-tutkimusryhmän kanssa ”pelikirjaa”, joka tarjoaa käytännöllisiä työkaluja taiteellisesti luovien menetelmien hyödyntämiseen johtamisessa. Taiteellinen luovuus johtamisen yhtenä menetelmänä avaa uusia näkökulmia, lisää rohkeutta kokeilla ja kuvitella sekä rakentaa organisaatiokulttuureja, jotka tukevat kestävää uudistumista.
WHO:n laaja kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteyksiä kartoittava kansainvälinen tutkimus summaa yksiselitteisesti, että ihmiset, jotka osallistuvat taidetoimintaan tai harrastavat kulttuuria voivat paremmin. Kulttuurin harrastaminen vähentää tämän tutkimuksen mukaan stressiä, lisää yhteisöllisyyttä, luottamusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Taide- ja kulttuuritoimintaan yli 100 tuntia vuodessa osallistuneilla on huomattavasti parempi psyykkinen hyvinvointi kuin vähemmän osallistuneilla. Tämä tarkoittaa käytännössä paria tuntia viikossa kirjan lukemista tai taideharrastuksissa käymistä.
Eiköhän tässä ole riittävästi faktaa ja tutkimustuloksia, joiden valossa joka ikinen ymmärtää, että luovuus, sen ruokkiminen ja vaaliminen kulttuurin avulla on myös taloudellisesti kannattava sijoitus niin yksilöille, yrityksille kuin koko yhteiskunnalle.
Presidentti Stubb sanoi puheessaan viisaasti: ”Kulttuuri on olennainen osa Suomen huoltovarmuutta.” Niin totta. Tätä huoltovarmuutta meidän on pikkuisessa, syrjäisessä Suomessa ehdottomasti ylläpidettävä.
Me yksilöt, yritykset ja yhteiskunta maksamme hövelisti tähtitieteellisiä summia pillereistä, lääkärissä käynneistä ja sairauslomista, vaikka meillä on käden ulottuvilla tutkitusti toimiva ”ihmelääke”, kulttuuri.
Haastan suomalaiset heittämään nurkkaan voivottelut, synkistelyt ja harmittelut, ja joukolla nauttimaan tästä ’ihmelääkkeestä’ ja sen hyödyistä! Haastan myös kaikki kasvua, kehittymistä ja uudistumista tavoittelevat yritysten omistajat, hallitukset ja johtoryhmät ottamaan kulttuurin ja luovuuden kokousagendalle välittömästi.
Raija Kemiläinen
Puheenjohtaja
Boardman Advisors
Shared by Pauliina Mäkelä, 1 save total
Highlighter, Sticky notes, Tagging, Groups and Network: integrated suite dramatically boosting research productivity. Learn more »
Join Diigo